sunnuntai 17. tammikuuta 2010

ты говоришь по-русски?

(venäjää osaamattomille apua täältä.)

Jos vastaus otsikon kysymykseen on kyllä, niin tervetuloa lomailemaan Mui Né Beachille Vietnamiin! Tämä paikka on venäläisten lomaparatiisi. Väittäisin, että lähes joka toinen vastaantulija on venäläinen. Lähes jokaisesta ravintolasta löytyy ruokalistat ja mainokset venäjäksi. Meiltäkin varmistettiin eräässä ravintolassa, että mistä maasta olemme kotoisin, jotta he voivat tarvittaessa antaa meille venäjäksi käännetyn ruokalistan. Näytämmekö me muka venäläisiltä. Tä?

Vaikka aitoa vietnamilaista tunnelmaa saa tästä paikasta hieman kaivellakin, on Mui Ne Beach tarjonnut meille oivan paikan laittaa päälle löhöiluvaihde. Täällä nimittäin riittää aurinkoa, hiekkadyynejä, kookospalmuja ja merta silmän kantamattomiin. Vaikka lämpömittari näyttää n. +30 astetta, taukoamatta puhaltava merituuli pitää lämpötilan miellyttävänä - mutta samalla auringonpalvojalle petollisena. Tuulen ansiosta kitesurfing on eittämättä täällä paras mahdollinen harrastus.

Vietnamilaista ruokaa luonnehtisin perushyväksi aasialaiseksi ruuaksi. Omaan ja erityisesti chilin puolestapuhujan Jarkon makutottumuksiin, täkäläisestä ruuasta puuttuu potkua. Mausteista ruokaa saa vain erikseen pyytämällä. Merenantimet pääsevät täällä kuitenkin oikeuksiinsa. Eilen testasimme paikallisten herkkua Hot Pot, joka muistuttaa hieman fondueta. Meidän Hot Pot sisälsi mm. katkarapuja, mustekalaa, vihanneksia ja CHILIÄ. Ja kyllä maistui. Ja halpaakin oli. Aasiassa on aina yhtä mukava tuntea itsensä miljonääriksi. Mutta onneksi Suomessa ei ole yhtä halpaa, vai mitä siitä tulisi jos olut ravintolassa maksaisi n. 0,40€?

Vietnamilaisia pidetään yleensä hyvin vieraanvaraisina, hymyilevinä ja ystävällisinä. Tätä he eittämättä ovatkin, mutta palvelutilanteessa pelkkä ystävällinen hymy ei aina riitä. Minulle ai ainakaan riitä hymy silloin, kun olen todella nälkäisenä odottanut ruokaani kaksi tuntia ja välissä saanut yhden väärän ruoka-annoksen. Minua ei myöskään hymyilytä silloin, jos olen antanut pyykkini pestäväksi paikallisia palveluja kannattaakseni enkä saakaan kaikkia vaatteitani takaisin. Eipä kyllä hymyilytä sekään, että huonetta hostellista pitää odottaa paljon, paljon pidempään kuin aluksi on luvattu. Maassa maan tavalla, mutta kuinka paljon edellä mainitsemani tilanteet olisivatkaan muuttuneet, jos olisin edes kerran kuullut yhden sanan: ANTEEKSI.

Huomenna matkamme jatkuu. Ensin palaamme takaisin Saigoniin ja sieltä Air Asia ja Bangkok Airways lennättävät meidät kohti Siaminlahtea Koh Samuille ja Koh Taolle - snorklausvesille!

-Susanna

torstai 14. tammikuuta 2010

Ho Chi Minh City (lausutaan: Saigon)


Vaikka kirjoittelen tätä pätkää Mui Ne -nimisestä lomakylästä Etelä-Kiinan meren rannassa, palaan viime viikon lopulla Saigonissa viettämiimme pariin päivään. 
 

Lento Honkkareista sujui Cathay Pacific -lentoyhtiön siivillä, joka on Skytraxin arvioinneissa viiden tähden lentoyhtiö (Finnairilla neljä tähteä). Edellä mainitusta johtuen, olin henkilökohtaisesti odottanut juuri tätä kyseistä lentoa kovasti. Pettymys olikin melkoinen, kun siirtyminen osoittautui kaikin puolin hyvin arkiseksi. Johtuiko tämä matkan lyhyydestä vai mistä, mutta ainakin omassa rankingissa Finnair, kaikkine vaivoineen, vie voiton Cathay Pacificista.

Kokonaisuudessaan kuvaisin Saigonia hikiseksi, äänekkääksi, mutta hymyileväksi kaupungiksi. Vedätystä yrittänyttä lentokenttätaksia lukuunottamatta puolentoista päivän mittainen Saigonin visiittimme sujui mukavissa merkeissä. Majapaikkamme oli loistava, vaikka jouduimmekin edellisen asiakkaan sairastumisen vuoksi siirtymään hostellin omistajan serkun kulman takana sijainneeseen varavaihtoehtoon. Ben Thanhin krääsämarkkinoilta saimme hankittua tarvittavat täydennykset. Ihmiset ovat ystävällisiä ja syöminen halpaa. Niin ja meikäläinen pääsi lopultakin eroon oravanpyörästä - tukkaa myöten. Oli muuten niin myyntihenkinen parturi, että myi siinä tukanleikkuun yhteydessä vielä parranajon päälle. Kokonaista 2,5 euroa jouduin palvelusta pulittamaan. Tässä kohtaa hinta ei onneksi korreloi palvelun laadun kanssa kovin hyvin! 

Monille hehkuttamani Vietkongin Củ Chi tunnelit jäivät vielä tältä erää kokematta, koska päätimme pikimmiten jatkaa matkaamme kohti rauhallisempia seutuja. Vaikka matka itsessään on toki huikea irtiotto arjesta ja kotoisasta kiireestä, voi myös heti matkan alussa vietetyt päivät kahden suurkaupungin sykkeessä imeä mehut kovemmistakin reissaajista. Mui Ne:sta paikkana ja tapahtumista täällä lisää seuraavassa päivityksessä.

- Jarkko

PS. Jos muuten olette matkustamassa tai aiotte matkustaa Saigoniin, niin tästä on hyvä aloittaa: Vy Khanh Guesthouse. Paikka löytyy Hostelworldista ja kustantaa 18 dollaria yöltä kahden hengen huoneessa. Ei ole häpeä olla nopea varauksen kanssa, koska esimerkiksi koko tammikuu oli jo viime viikonloppuna varattu. Mutta ehkä vielä tätä mukavaa ja siistiä hostellia tärkeämpää on itse Vy. Tämä noin nelikymppinen vietnamilaisnainen järjestää aina parturista ja kyydeistä lähtien kaiken, mitä Vietnamin reissullanne tarvitsette, luotettavasti ja sopivaan hintaan. Mikäli jokin asia arvelluttaa, häneen voi olla yhteydessä jo ennen reissua: vykhanhhotel (a) yahoo.com

torstai 7. tammikuuta 2010

Kolme ässää

Matkamme ensimmäinen stoppi: Hong Kong. Kahden päivän saldo kiteytyy kolmeen ässään, Soijaan, Shoppailuun ja Skumppaan.


Ässä yksi: soija. Eilisen illallisen sisällön voi lukea oheisesta kuvasta. Todettakoon, että aterian paras osa oli soijakastike. Menköön ateriavalinta ensimmäisen illan ja jetlääkin piikkiin, mutta se soija oli todella hyvää!


Ässä kaksi: shoppailu. Calvin Klein, QuikSilver, Roxy, D&G, Guess, Nike, Addu, Puma ja monet muut merkit 50-70 prosentin alennuksella. Voisitko olla ostamatta?


Ässä kolme: skumppa. Pari iltaa Hong Kongin talvessa takana. Meille tämä tarkoittaa t-paitakeliä, mutta paikalliset kulkevat toppatakeissa (toim. huom. tänään lämpötila +17 astetta). Kesää odotellessa päätimme korkata pullon kalifornialaista kuohuviiniä. Nähtäväksi jää, onko kuohuva paikan päällä parempaa...




PS. Muistaako kukaan millä nimellä Suomessa kutsutaan hedelmää, joka on omenan ja päärynän sekoitus? Me syötiin tänään sellaiset ja täällä niitä kutsutaan japanilaisiksi päärynöiksi.

- Susanna & Jarkko

maanantai 4. tammikuuta 2010

Matkareitti



Lähtöömme on nyt aikaa 18,5 tuntia. Matkatavarat on suurinpiirtein pakattu ja molemmat jaksavat kantaa omat rinkkansa. Toistaiseksi.

Alustava matkareittimme on seuraavanlainen:

Tammikuu: Aasia
Helmikuu: Australia
Maaliskuu: Fiji & Kalifornia & Texas
Huhtikuu: Väli-Amerikka & Miami & New York

Tätä blogia päivitetään säännöllisen epäsäännöllisesti. Koska reissussa jokainen päivä on luultavasti täynnä mahtavia sattumuksia ja mielenkiintoisia tapahtumia, poimitaan tänne parhaat palat.

Tervetuloa mukaamme!

- Susanna & Jarkko